Hakutulokset haulle: valvontalautakunta

Valvonta-asioita tulee tasaisesti vireille myös tuomioistuinten ilmoitusten kautta. Mikäli asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja asetetaan esiintymiskieltoon, tulee tuomio­istuimen ilmoittaa päätöksestään valvontalautakunnalle. Esiintymiskiellon suhteen tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuus on ehdoton. Sen lisäksi, jos joku edellä mainituista avustajista menettelee muutoin ­velvollisuuksiensa vastaisesti, tuomioistuin voi ilmoittaa menettelyn valvontalautakunnan käsiteltäväksi.

Valvontalautakunnan ratkaistavaksi tulevat esteellisyystilanteet ovat mitä moninaisempia ja usein niissä joudutaan arvioimaan mahdollisen esteellisyyden muodostumista usean eri tapaohjeen ­kohdan ­perusteella. Valvontayksikkö tai -lautakunta ei voi ottaa ennakollisesti kantaa esteellisyystilanteiden arviontiin, mutta valvontalautakunnan ­aiemmasta ratkaisukäytännöstä voi saada tulkinta-apua myös esteellisyyskysymyksissä.

Asianajajilla on velvollisuus valvoa asianajotoimiston muun henkilökunnan työtä. Usein valvontavastuun nojalla vireille tulleessa valvonta-­asiassa on kyse asianajotoimistossa työskentelevän luvan saaneen ­oikeudenkäyntiavustajan hoitamasta tehtävästä, jonka osalta hän ei ole ­henkilökohtaisesti valvontalautakunnan valvonnan alainen. Asianajotoimistossa työskentelevä luvan saanut ­oikeudenkäyntiavustaja ei myöskään itse vastaa palkkioriita-asiaan, vaan se kohdistetaan ­toimeksiannosta vastanneeseen asianajajaan.

Oheisissa valvontalautakunnan ratkaisuissa korostuu asianajajan velvollisuus tiedottaa asiakastaan viipymättä asiassa ­saadusta ­ratkaisusta. Riittävänä ei ole pidetty pelkästään päätöksen ­toimittamista, vaan se tulisi myös käydä asiakkaan kanssa läpi ennen muutoksenhaun päättymistä. Asiakas päättää siitä, ­haluaako hän käyttää valitusoikeuttaan.

Julkisella puolella voi keskittyä ihmisten auttamiseen, sanoo Helsingin johtava julkinen oikeusavustaja Nina Solas-Iloniemi. Hän höllentäisi oikeusavun tulorajoja siten, että nykyistä useampi ihminen olisi oikeutettu apuun.

Valvontalautakuntaan saapuu vuosittain lähes 600 asiaa, ­joista suurin osa koskee esteellisyyttä, vastaamattomuutta, viivyttelyä ja huolimattomuutta. ­Valvontalautakunnan ratkaistavaksi voi kuitenkin päätyä mitä erikoisempia tapauksia, ja tällä kertaa esittelyssä on tällaisia epätavanomaisempia kanteluja.

Esittelyssä on ratkaisuja valvontalautakunnan ­viimeisimmistä kokouksista. ­Valvontalautakunnan ratkaisukäytäntöön ja laajempiin ­tapausselosteisiin voi tutustua valvontaratkaisujen hakemistossa ­osoitteessa valvontaratkaisut.fi.

Mikä on asianajaja? Miten se eroaa juristista? Entä Asianajajaliitto? Mikä sen tarkoitus ja tehtävät ovat? Asianajajiin liittyy paljon väärinkäsityksiä ja Advokaatti vastaa niistä muutamaan yleisimpään.

Asianajaja ei saa ilman erityistä syytä ryhtyä ­oikeudellisiin toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle ­asiakkaansa vaatimuksia ja varaamatta mahdollisuutta asian sovinnolliseen ­selvittämiseen. ­Valvontalautakunta arvioi erityisen syyn olemassaoloa tapauskohtaisesti, mistä ohessa tuoreimpia ratkaisuja.

Vireillä olevalla esityksellä pyritään purkamaan valvontalautakunnan jutturuuhkaa ja tehostamaan asioiden käsittelyä.