Hakutulokset haulle: media

Tässä jaksossa vieraana on asianajaja Riitta Leppiniemi, joka on tullut tunnetuksi mediassa paljon huomiota saaneista oikeudenkäynneistä mm. Nils Gustafssonin ja Jari Aarnion puolustusasianajajana.

Asianajoalan sääntely ja valvonta ovat pinnalla Pohjoismaissa. Norjassa ja Tanskassa on puitu asianajotoimistojen omistuksen vapauttamista. Ruotsissa taas media on tarttunut sikäläisen valvontalautakunnan työhön ja ”gangsteriasianajajien” tapauksiin.

Huorittelua. Raiskausuhkauksia. Tappouhkauksia. Lasten henkilötietojen selvittämistä ja lapsiin kohdistuvia uhkauksia. Uhkauksia, jotka eivät jää vain sosiaaliseen mediaan, vaan jotka tuodaan kotiovelle. Muun muassa sitä tarkoittaa tuomareihin, syyttäjiin ja joissain tapauksissa myös asianajajiin kohdistuva maalittaminen.

Tietoturvaohjeen muutokset velvoittavat osin kaikkia asianajotoimistoja ja osin vähintään 10 työntekijän asianajotoimistoja. Uudet vaatimukset astuivat voimaan vuoden 2024 alussa.

Uhrimäärältään Suomen rikoshistorian laajin juttu eteni marraskuussa käräjille. Uhrien määrä, yli 33 000, on suurempi kuin vaikkapa Forssan asukasluku.

Digi- ja väestötietoviraston julkaisema Läheisen kuolema -opas antaa selkeät ohjeet siihen, mitä tehdä läheisen kuoltua. Mukana oppaan teossa oli myös Asianajajaliitto.

Mikä on asianajaja? Miten se eroaa juristista? Entä Asianajajaliitto? Mikä sen tarkoitus ja tehtävät ovat? Asianajajiin liittyy paljon väärinkäsityksiä ja Advokaatti vastaa niistä muutamaan yleisimpään.

Kaikenlainen kouluttautuminen on tärkeää, ja meille asianajajille se on myös pakollista.

Britanniassa ja Norjassa asianajajat ovat lakkoilleet oikeusapupalkkioiden heikon tason vuoksi. Englannissa ja Walesissa saatiin korotus. Norjassa vasta perustettiin komitea palkkiotasoa suosittamaan.

Kampanja-aikana Asianajajaliitto näkyi valtakunnallisesti tv:ssä, radiossa, leffateattereissa, ulkomainoksissa, Helsingin Sanomien etusivulla ja somekanavissa.