Hakutulokset haulle: asianajajat

Professori Matti Tolvanen eläköityi Itä-Suomen yliopistosta vuodenvaihteessa, mutta uusi työ odotti asianajotoimistossa. Oikeustieteiden laitoksen hän jätti taakseen rauhallisin mielin. Huolta aiheuttaa tutkimusrahoituksen keskittyminen tietyille oikeudenaloille.

Tällä palstalla asianajajat kertovat mieleenpainuvista tapauksista uransa varrelta. Haluaisitko nähdä oman tai kollegan keissin palstalla? Lähetä vinkki advokaatti@asianajajaliitto.fi

Asianajajaliiton oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Asianajajat pääsevät osallistumaan oikeusolojen kehittämiseen esimerkiksi Asianajajaliiton oikeudellisten asiantuntijaryhmien ja valiokuntien kautta. Näiden luottamustehtävien haku käynnistyy toukokuun lopulla. Itse toimikausi on kaksivuotinen: 1.10.2024–30.9.2026. Asiantuntijaryhmien tehtävänä on valmistella Asianajajaliiton lausuntoja ja muita kannanottoja, ja niiden jäseniä kutsutaan esimerkiksi eduskuntaan kuultavaksi…

Asianajajilla on velvollisuus valvoa asianajotoimiston muun henkilökunnan työtä. Usein valvontavastuun nojalla vireille tulleessa valvonta-­asiassa on kyse asianajotoimistossa työskentelevän luvan saaneen ­oikeudenkäyntiavustajan hoitamasta tehtävästä, jonka osalta hän ei ole ­henkilökohtaisesti valvontalautakunnan valvonnan alainen. Asianajotoimistossa työskentelevä luvan saanut ­oikeudenkäyntiavustaja ei myöskään itse vastaa palkkioriita-asiaan, vaan se kohdistetaan ­toimeksiannosta vastanneeseen asianajajaan.

Jakson vieraana on asianajaja Sinikka Kelhä. Sinikka kertoo jaksossa urapolustaan asianajajayrittäjäksi Raumalle ja muutaman vuoden takaisesta ratkaisustaan ottaa yhtiökumppanikseen nuori paikallinen naiskollega. Sinikka kertoo luottamustehtävistään ja sovittelusta osana arkityötään ja vastaa kysymykseen siitä, millainen on hyvä asianajaja. Hän pohtii myös omaa kehittymistään asianajajana ja identiteettiään asianajajaroolin ulkopuolella. Lisäksi jaksossa keskustellaan…

Oheisissa valvontalautakunnan ratkaisuissa korostuu ­asianajajan velvollisuus tiedottaa asiakastaan viipymättä asiassa ­saadusta ­ratkaisusta. Riittävänä ei ole pidetty pelkästään päätöksen ­toimittamista, vaan se tulisi myös käydä asiakkaan kanssa läpi ennen muutoksenhaun päättymistä. Asiakas päättää siitä, ­haluaako hän käyttää valitusoikeuttaan.

Julkisella puolella voi keskittyä ihmisten auttamiseen, sanoo Helsingin johtava julkinen oikeusavustaja Nina Solas-Iloniemi. Hän höllentäisi oikeusavun tulorajoja siten, että nykyistä useampi ihminen olisi oikeutettu apuun.

Itä-Suomen alueella asuu 400 000 ihmistä, ja töitä riittää juristeille. Kaksi paluumuuttaja-asianajajaa löysi Joensuusta työ- ja perhe-elämän välille tasapainon.

Melko yleinen kysymys päämiehiltä on ”Mitä oikeuskäytäntö sanoo tästä?” Melko yleinen vastaus on ”ei mitään”. Suomen kokoinen maa ei millään tuota sellaista määrää oikeudenkäyntejä, että ennakkotapauksia riittäisi kaikkeen. Olisin yllättynyt, jos tekoäly kykenisi syrjäyttämään asianajajat opiskelemalla kaikki korkeimmassa oikeudessa ja hovioikeuksissa ratkaistut asiat (hyvä apuri sellainen toki olisi).

Ihmisoikeudet eivät saa joutua sodan uhriksi, sanoo Ukrainan kansallisen asianajajaliiton varapuheenjohtaja Valentyn Gvozdiy.