Hakutulokset haulle: asianajajaliiton hallitus

Valtuuskunta valitsi kesäkuussa Asianajajaliitolle uuden hallituksen ja päätti Asianajajaliiton nimen muuttamisesta vuoden 2025 alusta lähtien.

Asianajajaliiton tehtävänä on varmistaa asianajajien itsenäisyys ja riippumattomuus, säännellä ja valvoa asianajotoimintaa, edistää asianajopalvelujen laatua sekä kehittää oikeusoloja, kirjoittaa Hanna Räihä-Mäntyharju.

Liiton hallitus voi siirtää valvontalautakunnalle myös esimerkiksi julkisuudessa tai sosiaalisessa mediassa tietoonsa tulleen asian.

Nimen muuttaminen ei korjaa kaikkia valuvikoja, mutta sillä voidaan terävöittää rooliamme muiden oikeudenhoidon toimijoiden keskuudessa, kirjoittaa Niko Jakobsson.

Koronapandemia lykkäsi päätöksiä asianajoalan sääntelymuutoksista yli vuodella. Viimein lokakuun lopussa Asianajajaliiton hallituksen esitys eteni valtuuskunnan käsittelyyn. Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson avasi Advokaatille, mihin uudistuksella pyritään.

Asianajajien valvonta jakautuu Asianajajaliiton toimiston ja hallituksen yleisvalvontaan sekä Asianajajaliiton alaisuudessa itsenäisesti toimivan valvontalautakunnan erityisvalvontaan kanteluasioissa. Asianajajien itsesääntelyn toimivuus edellyttää näiden valvontaroolien kehittämistä ja riittävää resursointia.

Ensitarkastukset suoritetaan jatkossa kaikille uusille toimistoille. Uuden mallin mukaiset tarkastukset on tarkoitus aloittaa alkusyksystä.

Asianajajakin voi päätyä edistämään rikollista toimintaa – usein tietämättään tai piittaamattomuuttaan. ”Mahdollistajista” puhutaan nyt monissa maissa.

Asianajajaliiton uusi puheenjohtaja Eero-Pekka Uotila näkee oikeusprosessien pitkittymisessä riskin, että ihmisten keskinäinen luottamus yhteiskunnassa alkaa rakoilla.

Oikeusapupalkkion korotuksen puolesta tehdyn työn tuloksettomuus on ollut oikeuspoliittisen työn turhauttavin osa, kirjoittaa Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju.