Hakutulokset haulle: fokus

Asianajajaliiton oikeusturvaohjelma esittää keinoja korjata oikeusvaltion ongelmia. Jokaisella pitää olla todellinen mahdollisuus saada asiansa käsitellyksi oikeudessa. Advokaatti kysyi näkemyksiä oikeusturvaohjelmasta useilta asiantuntijoilta. Yksi heistä on Sanomien palkittu toimittaja Paavo Teittinen, joka on kirjoittanut lukuisista yhteiskunnan epäkohdista: turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ongelmista, pimeistä työmarkkinoista, työntekijöiden riistosta ja ihmiskaupasta.

Korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen patistaa oikeuselämän ammattilaisia tiiviimmin saman pöydän ääreen. ”Meidän pitää lähivuosina tehdä nykäisy parempaan”, hän sanoo.

Asianajajapäivystys on antoisaa vapaaehtoistyötä, jossa voi aidosti auttaa. Päivystäjältä ei odoteta ihmeitä: riittää että hän osaa kuunnella ja opastaa eteenpäin.

Asianajotoimiston osakkuus on monen nuoren juristin päämäärä. Vastuu liiketoiminnasta ja työyhteisöstä tuo uuden näkökulman työhön. Kuka sopii osakkaaksi?

Uhrimäärältään Suomen rikoshistorian laajin juttu eteni marraskuussa käräjille. Uhrien määrä, yli 33 000, on suurempi kuin vaikkapa Forssan asukasluku.

Ihmisoikeudet eivät saa joutua sodan uhriksi, sanoo Ukrainan kansallisen asianajajaliiton varapuheenjohtaja Valentyn Gvozdiy.

Luovan tekoälyn nopeat harppaukset ovat nostaneet uutta intoa vanhaan aiheeseen: olisikohan nyt pitkään puhutun työn murroksen aika.

Mikä on asianajaja? Miten se eroaa juristista? Entä Asianajajaliitto? Mikä sen tarkoitus ja tehtävät ovat? Asianajajiin liittyy paljon väärinkäsityksiä ja Advokaatti vastaa niistä muutamaan yleisimpään.

Asianajajilla on vuosittainen velvollisuus täydennyskouluttautumiseen. Juridisen osaamisen lisäksi on tarvetta kehittää monia muitakin taitoja.

Britanniassa ja Norjassa asianajajat ovat lakkoilleet oikeusapupalkkioiden heikon tason vuoksi. Englannissa ja Walesissa saatiin korotus. Norjassa vasta perustettiin komitea palkkiotasoa suosittamaan.