Suomen Asianajajien kolumnit

Oikeusapupalkkion korotuksen puolesta tehdyn työn tuloksettomuus on ollut oikeuspoliittisen työn turhauttavin osa, kirjoittaa Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju.

Tietojen saattaminen generatiivisen tekoälyn käsiteltäväksi saattaa vaarantaa tämän luottamuksellisuuden, kirjoittaa Asianajajaliiton pääsihteeri.

Asianajajat tekivät vuonna 2022 rahanpesun epäilyilmoituksia seitsemän kappaletta.

Jotta ­asianajajat voivat jatkossakin toimia itsenäisesti ja riippumattomasti, ­tarvitsemme muutoksen perustuslakiin.

Asianajajat vastaavat omalta osaltaan suomalaisen oikeusvaltion tulevaisuudesta yhdessä muiden oikeudenhoidon toimijoiden kanssa.

Vireillä olevalla esityksellä pyritään purkamaan valvontalautakunnan jutturuuhkaa ja tehostamaan asioiden käsittelyä. 

Riippumatta siitä, kuinka monimutkainen tai hankala tilanne on, asianajosalaisuus turvaa jokaisen mahdollisuuden luottamukselliseen oikeudelliseen apuun.

Oikeudenhoidon eri toimijat voivat tehdä paljon sellaista, mikä sujuvoittaisi prosesseja. Rakenteiden uudistaminen vaatii paitsi johtajuutta, myös ajallisia ­voimavaroja viedä uudistukset läpi.

Asianajajien valvonta jakautuu Asianajajaliiton toimiston ja hallituksen yleisvalvontaan sekä Asianajajaliiton alaisuudessa itsenäisesti toimivan valvontalautakunnan erityisvalvontaan kanteluasioissa. Asianajajien itsesääntelyn toimivuus edellyttää näiden valvontaroolien kehittämistä ja riittävää resursointia.

Samalla, kun asianajajina puolustamme ja aktiivisesti edistämme asiakkaidemme oikeusturvaa sekä kehitämme yhteiskunnan oikeusoloja aktiivisena oikeusvaltiotoimijana, on huolehdittava, että olemme osana myös yleistä vastuullisuuskehitystä.

Kun saamme asianajajien jäsenasioita ja kanteluita koskevan asioinnin siirrettyä uuteen ASSI-asiointipalveluun, on hyvä hetki kiinnittää huomio myös muiden työtapojen digitalisointiin. Siirtymässä tarvitaan oppimisen lisäksi myös asennemuutosta.