Hakutulokset haulle: fokus

Asianajajat ovat lojaaleja päämiehilleen ja toimivat asiallisesti oikeudessa, kertoivat tuomarit kyselyssä. Eniten kritiikkiä asianajajat saivat turhasta todistelusta, jota esitetään varmuuden vuoksi. Viimeksi vastaava kysely tehtiin vuoden 2013 alussa. Silloin kyselyn teki Helsingin Asianajajayhdistys ja se kohdistettiin vain Helsingin hovioikeuspiiriin. Nyt kysely laajeni valtakunnalliseksi.

Hovioikeuskäsittely uudistuu vuoden 2023 alkuun mennessä. Keskeisenä muutoksena todistajien kertomukset videoidaan käräjäoikeudessa, eikä henkilöitä kuulla hovioikeudessa uudelleen ilman erityistä syytä. Suullinen todistelu hovioikeudessa siis korvataan tallenteilla. Uudistuksella on suuri vaikutus paitsi asianosaisten kokemukseen muutoksenhausta, myös asianajajien ja muiden avustajien työhön. Advokaatin haastattelemat asiantuntijat löysivät uudistuksesta paljon hyvää, mutta myös kritisoitavaa.

Hallituksen uudessa budjetissa ei tullut lisää rahaa tuomioistuimille. Voisiko pitkiksi venyviä käsittelyaikoja lyhentää uudistamalla työtapoja?

Asianajoalan sääntely ja valvonta ovat pinnalla Pohjoismaissa. Norjassa ja Tanskassa on puitu asianajotoimistojen omistuksen vapauttamista. Ruotsissa taas media on tarttunut sikäläisen valvontalautakunnan työhön ja ”gangsteriasianajajien” tapauksiin.

Tekoäly ei ole vienyt juristin töitä eikä mullistanut asianajoalaa. Asianajajan työn avuksi on jo kuitenkin monia työkaluja.

Poliisi voi tiedottaa esitutkinnan aikana, mutta asianajaja ei usein käytännössä voi. Onko rikosten varhainen julkisuus yksipuolista, ja voiko se vaikuttaa tuomareihin?

Vastaamon tietomurto sai monet pohtimaan, voisiko samankaltainen katastrofi tapahtua myös asianajoalalla. Totta kai voisi, ja siksi tietoturvaa on syytä yhä parantaa.