Hakutulokset haulle: valvonta

Asianajaja ei saa ilman erityistä syytä ryhtyä ­oikeudellisiin toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle ­asiakkaansa vaatimuksia ja varaamatta mahdollisuutta asian sovinnolliseen ­selvittämiseen. ­Valvontalautakunta arvioi erityisen syyn olemassaoloa tapauskohtaisesti, mistä ohessa tuoreimpia ratkaisuja.

Liiton hallitus voi siirtää valvontalautakunnalle myös esimerkiksi julkisuudessa tai sosiaalisessa mediassa tietoonsa tulleen asian.

Viranomaisen käynnistämä asia käsitellään ja ratkaistaan samassa menettelyssä kuin esimerkiksi avustajan asiakkaan tai vastapuolen tekemä kantelu.

Esteellisyyskysymykset ovat jatkuvasti esillä asianajajan arjessa. Apua esteellisyystilanteiden arviointiin voi hakea muun muassa seuraavista ratkaisuista.

Asianajajien valvonta jakautuu Asianajajaliiton toimiston ja hallituksen yleisvalvontaan sekä Asianajajaliiton alaisuudessa itsenäisesti toimivan valvontalautakunnan erityisvalvontaan kanteluasioissa. Asianajajien itsesääntelyn toimivuus edellyttää näiden valvontaroolien kehittämistä ja riittävää resursointia.

Kaisa Marttinen aloittaa valvontayksikön päällikön sijaisuuden syksyllä 2021. Hän kertoo, että hihoja on jo kääritty valvontalautakunnan ja -yksikön toimintaa koskevien lainsäädännön uudistustarpeiden kartoittamiseksi.

Asianajaja on velvollinen vastaamaan asianajotoiminnassaan saamiinsa yhteydenottoihin kohtuullisessa ajassa. Kohtuulliseksi katsottava aika vastaamiselle sekä vastaamisen tarpeellisuus riippuu yhteydenotosta.

Lähes jokainen kantelun kohteena oleva pesänselvittäjä ja -jakaja saa vastattavakseen moitteen siitä, että tehtävän hoitamisessa on kestänyt liian kauan. Mitään täsmällistä aikarajaa tehtävän suorittamiselle ei voida asettaa. Valvontalautakunnan ratkaisukäytännössä viivyttelystä on tyypillisesti määrätty seuraamus, kun asianajaja ei ole edistänyt tehtävää useiden kuukausien aikana eikä passiivisuudelle ole esitetty hyväksyttävää syytä.

Suomalaiset vankilat ovat liian täynnä, mikä uhkaa Rikosseuraamuslaitoksen toista perustehtävää eli uusintarikollisuuden ehkäisyä, sanoo Risen pääjohtaja Anna Arola-Järvi. Häntä on nuoresta asti kiinnostanut kysymys, miksi toinen ihminen valitsee laittoman ratkaisun ja toinen ei.

”Juridiikka tarvitsee kontekstiviisautta”, sanoo väistyvä oikeuskansleri Tuomas Pöysti. Hänen kauteensa mahtui poikkeusoloja, perustuslakikiistoja ja ylimmän laillisuusvalvonnan uudistustyötä. Nyt hän suuntaa eurooppalaisen asianajotoimiston palvelukseen.