JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
23.9.2020 8:00

Teks­ti Ter­hi Hau­ta­mä­ki // Ku­vat Mar­ja Vää­nä­nen

Inhimillisyyttä alalle

Dot­ti­rin toi­mi­tus­joh­ta­ja Jo­han­na Ran­ta­nen sa­noo, et­tä asi­a­na­ja­jan ei tar­vit­se ol­la per­soo­na­ton ki­vi­kas­vo. Ju­ri­di­sen neu­von voi muo­toil­la niin, et­tä ih­mi­set ym­mär­tä­vät sen.

Asi­a­na­ja­jil­la on vä­hän eri­koi­nen kuva sekä it­ses­tään et­tä pal­ve­lui­ta os­ta­vis­ta asi­ak­kais­ta.

Asi­a­na­jo­toi­mis­to Dot­ti­rin toi­mi­tus­joh­ta­jan Jo­han­na Ran­ta­sen väi­te voi saa­da joi­den­kin kol­le­goi­den kul­ma­kar­vat ko­ho­a­maan, mut­ta Ran­ta­nen on tätä poh­ti­nut pal­jon.

– Asi­a­na­ja­ja miel­le­tään pe­rin­tei­ses­ti it­se­näi­sek­si am­ma­tin­har­joit­ta­jak­si. Roo­liin kuu­luu tänä päi­vä­nä tosi pal­jon vaa­ti­muk­sia ja odo­tuk­sia, joi­ta yk­si ih­mi­nen voi har­vem­min täyt­tää. Pi­tää ol­la bril­jant­ti kir­joit­ta­ja, lois­ta­va neu­vot­te­li­ja, hyvä myy­jä, esiin­ty­jä, esi­mies ja joh­ta­ja. Luon­net­ta ei kui­ten­kaan juu­ri sai­si näyt­tää, Ran­ta­nen sa­noo.

Ei ih­me, et­tä moni nuo­ri ju­ris­ti ko­kee asi­a­na­jo­maa­il­man ko­vak­si ja raa­dol­li­sek­si. Ran­ta­sen mie­les­tä on oi­ke­as­taan kum­ma, et­tä alan si­säl­lä on täl­lai­sia odo­tuk­sia.

– Har­vem­min asi­ak­kaat­kaan odot­ta­vat ki­vi­kas­vois­ta so­tu­ria te­pas­te­le­maan neuk­ka­riin. Ih­mi­set tyk­kää­vät teh­dä töi­tä tois­ten ih­mis­ten kans­sa.

Ran­ta­sel­la on sel­lai­nen kä­si­tys, et­tä mo­nes­ti asi­ak­kaat aras­te­le­vat asi­a­na­jo­toi­mis­toon tu­loa ja ju­ris­tin ta­paa­mis­ta, ”va­ro­vat sa­no­jaan ja va­ro­vat kol­hi­mas­ta mar­mo­ri­lat­ti­aa”. He ko­ke­vat, et­tä asi­a­na­jo­pal­ve­lui­den käyt­tö on oman mu­ka­vuu­sa­lu­een ul­ko­puo­lel­la. Näin ei tar­vit­si­si ol­la.

32-vuotiaana toimitusjohtajaksi

Muu­tok­sen ha­lus­ta läh­ti koko Dot­ti­rin yri­ty­si­dea. Ran­ta­nen pe­rus­ti toi­mis­ton yh­des­sä kuu­den kol­le­gan kans­sa vuon­na 2016 ol­les­saan vas­ta 28-vuo­ti­as. Tämä tuli yl­lä­tyk­se­nä hä­nel­le it­sel­leen­kin. Hän työs­ken­te­li tuol­loin Bo­re­niuk­sel­la kol­mat­ta vuot­ta ei­kä ol­lut haa­veil­lut yrit­tä­jyy­des­tä.

– Olin vä­hän ai­em­min to­den­nut yh­del­le kol­le­gal­le, et­tä mi­nua ei kyl­lä kiin­nos­ta yrit­tä­jyys lain­kaan. Olen sii­hen ai­van lii­an tur­val­li­suus­ha­kui­nen ja olen mie­lel­lä­ni työn­te­ki­jä­nä lo­pun elä­mää­ni.

Dot­ti­rin pe­rus­ta­jiin kuu­lui toi­nen Bo­re­niuk­sel­la työs­ken­nel­lyt ju­ris­ti, Ant­ti In­na­nen, joka aloit­ti Dot­ti­rin en­sim­mäi­se­nä toi­mi­tus­joh­ta­ja­na. Ran­ta­ses­ta tun­tui heti, et­tä pe­rus­ta­ja­po­ruk­ka pu­hui juu­ri sii­tä, mitä hän ha­lu­si it­se­kin ryh­tyä edis­tä­mään.

– Edel­leen halu on kova uu­dis­taa mei­dän alaam­me ja ky­see­na­lais­taa jat­ku­vas­ti, teh­dään­kö mei­dän toi­mi­a­lal­lam­me asi­oi­ta jär­ke­väl­lä, asi­a­ka­sys­tä­väl­li­sel­lä ta­val­la.

Dot­tir on tek­no­lo­gi­aan ja luo­viin aloi­hin eri­kois­tu­nut asi­a­na­jo­toi­mis­to. Toi­mek­si­an­toi­hin tar­vi­taan kui­ten­kin usei­den oi­keu­de­na­lo­jen osaa­mis­ta, kos­ka nii­hin liit­tyy kiin­te­äs­ti esi­mer­kik­si työ­oi­keu­sa­si­oi­ta, yri­tys­kaup­po­ja ja rii­to­jen rat­kai­sua. Ny­ky­ään Dot­tir työl­lis­tää jo noin 30 hen­keä.

Ran­ta­nen sa­noo, et­tä he ovat ha­lun­neet tar­jo­ta asi­ak­kail­le toi­mis­ton, jon­ne us­kal­taa soit­taa ja tul­la käy­mään, ja hen­ki­lös­töl­le työ­pai­kan, jos­sa ih­mi­set voi­vat ol­la omia it­se­jään. Osak­kaat­kin ovat ja­ka­neet roo­lin­sa sen mu­kaan, kuka on hyvä mis­sä­kin.

– Sii­tä saa älyt­tö­män pal­jon voi­maa, kun voi pe­lot­ta hyö­dyn­tää vah­vuuk­si­aan ja myön­tää heik­kou­ten­sa, ei­kä ener­gi­aa kulu fa­sa­din yl­lä­pi­tä­mi­seen ja vir­hei­den pii­lot­ta­mi­seen.

Ih­mi­set työs­ken­te­le­vät yh­des­sä yri­tyk­se­nä ei­vät­kä yk­si­löi­nä.

– Meil­lä kaik­ki asi­ak­kuu­det ovat fir­man asi­ak­kuuk­sia. Näin sen näh­däk­se­ni kuu­luu mo­der­nis­sa yri­tys­toi­min­nas­sa ol­la­kin. Yh­des­sä olem­me vah­vem­pia kuin yk­si­löi­nä.

Töitä aina vähän liikaa

Oman epä­täy­del­li­syy­den sie­tä­mi­nen oli myös Ran­ta­sel­le kova paik­ka. Hän vaa­ti nuo­re­na ju­ris­ti­na it­sel­tään pal­jon. Per­fek­ti­o­nis­mi on­nis­tui vie­lä sil­loin, kun hän toi­mi työn­te­ki­jä­nä, mut­ta yrit­tä­jä­nä vaa­ti­muk­sia al­koi ka­sau­tua lii­kaa.

Ny­ky­ään Hel­sin­gin Poh­joi­sesp­la­na­din pa­raa­ti­pai­kal­la si­jait­se­van Dot­ti­rin al­ku oli vaa­ti­ma­ton. Pe­rus­ta­jat aloit­ti­vat pa­rin huo­neen toi­mis­to­yh­tei­sös­tä, jos­sa kaik­ki hoi­det­tiin it­se.

– Minä toi­min pit­kään it-tu­ke­na kai­kil­le osak­kail­le ja ju­ris­teil­le. Jos­sain vai­hees­sa lo­pul­ta raas­kit­tiin hom­ma­ta ihan oi­kea it-tuki.

Al­ku­vuo­si­na Ran­ta­sel­la oli kau­sia, jol­loin hän ei miet­ti­nyt vuo­ro­kau­den ai­ka­na mi­tään muu­ta kuin työ­tä.

– Pari vuot­ta vie­räh­ti en­nen kuin ta­ju­sin, et­tä jos en an­na it­sel­le­ni ar­moa, en tule jak­sa­maan täl­lä toi­mi­a­lal­la ko­vin pit­kään.

Sit­tem­min Ran­ta­nen on ope­tel­lut tai­don ol­la huo­leh­ti­mat­ta lii­kaa. Hä­nen työs­tään noin puo­let on joh­ta­mis­ta ja esi­mies­työ­tä, puo­let subs­tans­sia, ju­ris­tin työ­tä. Hän ko­et­taa jät­tää työ­a­si­at työ­pai­kal­le ja ke­hot­taa myös tuo­rei­ta ju­ris­te­ja ar­mol­li­suu­teen it­seä koh­taan.

– Meil­lä ei ole sel­lais­ta kier­to­kul­kua, et­tä ih­mi­siä ote­taan muu­ta­mak­si vuo­dek­si, aje­taan lop­puun ja vaih­de­taan uu­siin. Ha­lu­am­me kas­vat­taa nuo­ris­ta eri­no­mai­sia ju­ris­te­ja, jot­ka ha­lu­a­vat teh­dä pit­kän uran ni­me­no­maan meil­lä.

Asiat voi sanoa ymmärrettävästi

Dot­tir voit­ti vii­me ke­vää­nä Fen­nia Prize -muo­toi­lu­kil­pai­lun Grand Prix -pal­kin­non. Asi­a­na­jo­toi­mis­to pal­kit­tiin toi­min­nas­taan le­gal de­sign -liik­keen kan­sain­vä­li­se­nä moot­to­ri­na.

Muo­toi­lu on tul­lut mu­kaan eri alo­jen ajat­te­luun. Muo­toi­lu­kil­pai­lus­sa pal­kit­tiin rin­nak­kain niin te­ol­li­sia tuot­tei­ta kuin pal­ve­lui­ta.

Oi­keu­del­li­nen muo­toi­lu on aja­tuk­se­na yk­sin­ker­tais­ta. Ju­ris­tit pu­ke­vat so­pi­muk­set ja neu­vot sel­lai­seen muo­toon, et­tä maal­lik­ko ym­mär­tää ja vie­lä­pä jak­saa omak­sua asi­an. Dot­tir on alus­ta läh­tien ha­lun­nut ol­la luo­mas­sa täl­lais­ta toi­min­ta­kult­tuu­ria ja teh­dä sil­lä lii­ke­toi­min­taa. Dot­tir on ol­lut pe­rus­ta­ja­na vuo­des­ta 2016 jär­jes­te­tys­sä Le­gal De­sign Sum­mit -ta­pah­tu­mas­sa, joka on maa­il­man suu­rin oi­keu­del­li­sen muo­toi­lun ta­pah­tu­ma.

Ran­ta­nen tör­mä­si kol­le­gan­sa Ant­ti In­na­sen kans­sa le­gal de­sign -kä­sit­tee­seen Dot­ti­rin syn­ty­ai­koi­na.

– Olim­me it­se­kin miet­ti­neet, et­tä hit­to vie kun asi­ak­kaat ei­vät ym­mär­rä näi­tä mei­dän pa­pe­rei­tam­me. On ab­sur­dia, et­tä tuo­tam­me sel­lais­ta ka­maa, jota asi­ak­kaat ei­vät osaa käyt­tää.

Oi­keu­del­li­nen muo­toi­lu voi ol­la ju­ris­tien ja muo­toi­li­joi­den yh­teis­työ­tä. Dot­tir on teh­nyt oi­keu­del­li­sen muo­toi­lun hank­kei­ta usein asi­a­ka­sy­ri­tyk­sen mark­ki­noin­ti- tai muo­toi­luo­sas­ton kans­sa ja jos­kus tar­jon­neet pal­ve­lua yh­des­sä muo­toi­lu­y­ri­tyk­sen kans­sa.

Dot­tir on myös ke­hit­tä­nyt tek­no­lo­gi­aa, jol­la voi­daan hel­pot­taa ju­ris­tin työ­tä, esi­mer­kik­si koo­dan­nut ta­va­ra­merk­kien ha­ku­ko­neen, jol­la pää­see ha­ke­maan tie­to­ja useis­ta tie­to­kan­nois­ta.

Oi­keus­tek­no­lo­gia on vai­kea laji, ei­kä asi­a­na­jo­toi­mis­to Ran­ta­sen mu­kaan ole eh­kä pa­ras paik­ka ke­hit­tää sitä. Oh­jel­mis­to­bis­nek­ses­sä py­ri­tään usein skaa­laa­maan lii­ke­toi­min­ta maa­il­man­laa­jui­sek­si, jol­loin hin­nat voi pi­tää asi­ak­kail­le ma­ta­li­na. Ju­ris­tien työ­ka­lu­ja ei saa heti glo­baa­leik­si, kos­ka niis­sä täy­tyy ot­taa huo­mi­oon joka maan lain­sää­dän­tö. Li­säk­si ju­ri­diik­ka on sy­väs­ti si­dok­sis­sa kie­leen.

Koukeroisuus lisää juridisia riskejä

Muo­toi­lu­a­jat­te­lun voi jo­kai­nen ju­ris­ti ulot­taa työ­hön­sä. Eläm­me no­pe­a­tem­poi­ses­sa maa­il­mas­sa, jos­sa kuka ta­han­sa jou­tuu muo­toi­le­maan vies­tin­sä hel­pos­ti lä­hes­tyt­tä­väk­si, niin myös asi­a­na­ja­jat.

– Ju­ris­tit ovat kar­ri­koi­dus­ti yl­lä­pi­tä­neet ku­vaa ju­ri­dii­kas­ta sa­la­tie­tee­nä: et­te te maal­li­kot voi tätä ym­mär­tää, jo­ten kan­nat­taa­kin mak­saa 500 eu­roa per tun­ti. Hy­vää asi­a­kas­pal­ve­lua on kui­ten­kin pu­res­kel­la neu­vot käyt­tö­kel­poi­seen muo­toon, vaik­ka asi­an poh­ti­mi­seen oli­si it­sel­lä men­nyt viik­ko­kau­sia, Ran­ta­nen sa­noo.

Dot­tir esi­mer­kik­si muo­toi­li Kes­kus­kaup­pa­ka­ma­ril­le uu­sik­si oh­jeet, joil­la se neu­voo vä­li­mies­me­net­te­lyn käyt­töä rii­to­jen rat­kai­sus­sa. Alun pe­rin tie­dot oli­vat pdf-teks­ti­nä, mut­ta ne muo­toil­tiin säh­köi­sek­si työ­ka­luk­si, jos­sa voi klik­kail­la au­ki vas­tauk­sia eri ky­sy­myk­siin.

– On­gel­ma­na oli, et­tä ih­mi­set ei­vät us­kal­ta­neet käyt­tää vä­li­mies­me­net­te­lyä, kos­ka he ei­vät tien­neet, mitä se mak­saa ja mi­ten pro­ses­si ete­nee.

Ju­ri­di­nen kie­li on kou­ke­rois­ta, kos­ka ha­lu­taan ol­la ek­sak­te­ja ja vält­tää ris­kit. Ran­ta­sen mu­kaan kou­ke­roi­suus kui­ten­kin pa­ra­dok­saa­li­ses­ti ai­heut­taa ju­ri­di­sia ris­ke­jä ja oi­keus­tur­va­on­gel­mia. Ih­mi­set saat­ta­vat lan­nis­tua tie­don vai­keu­des­ta ja ol­la ha­ke­mat­ta oi­keut­ta asi­al­leen. He saat­ta­vat toi­mia vas­toin oh­jei­ta, jos he ei­vät jak­sa lu­kea fir­man la­ki­o­sas­ton oh­jeis­tus­ta läpi.

– On jat­ku­vas­ti ti­lan­tei­ta, jois­sa bis­ne­sih­mi­set ei­vät ole jak­sa­neet pe­reh­tyä ju­ris­tin oh­jeis­tuk­seen ei­vät­kä ole si­säis­tä­neet so­pi­muk­sen si­säl­töä, ja on toi­mit­tu so­pi­muk­sen vas­tai­ses­ti.

Ai­na muo­toi­lu ei tar­koi­ta tie­don kar­si­mis­ta. Kun Dot­tir laa­ti uu­sik­si elä­ke­va­kuu­tu­syh­tiö Var­man työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ke­pää­tök­set, kir­jeis­tä tuli ai­em­paa pi­dem­piä. Ju­ris­tit haas­tat­te­li­vat Var­man asi­ak­kai­ta ja sel­vit­ti­vät, mitä nämä toi­vo­vat. Kiel­tei­sen pää­tök­sen saa­nut ei hyö­dy niin­kään py­kä­lä­viit­tauk­sis­ta vaan oh­jeis­ta sii­hen, mitä teh­dä seu­raa­vak­si.

– It­se saan täs­tä työs­tä mer­ki­tyk­sel­li­syyt­tä, kun pys­tyn ole­maan avuk­si muil­le ih­mi­sil­le. Pys­tyn rat­kai­se­maan hei­dän on­gel­mi­aan ja tuo­maan heil­le hel­po­tus­ta elä­mään, Ran­ta­nen sa­noo.

Keit­ti­öp­sy­ko­lo­gia kiin­nos­taa

Jo­han­na Ran­ta­nen ni­me­ää har­ras­tuk­sek­seen ”keit­ti­öp­sy­ko­lo­gi­an”. Hän lu­kee pal­jon self hel­piä ja po­pu­laa­ri­tie­teel­lis­tä kir­jal­li­suut­ta ih­mi­ses­tä ja ih­mis­ten kes­ki­näi­sis­tä suh­teis­ta.

– Tyk­kään ana­ly­soi­da asi­oi­ta ja rat­koa on­gel­mia, liit­tyi­vät ne työ­e­lä­mään tai muu­hun elä­mään. On haus­kaa, kun saa li­sät­tyä ym­mär­rys­tä elä­män eri il­mi­öis­tä, hän sa­noo.

Ran­ta­nen sa­noo, et­tä kun hän in­nos­tuu jos­tain ai­hees­ta, hän in­nos­tuu täy­sil­lä ja lu­kee sii­tä kai­ken. Täl­lä het­kel­lä hän lu­kee Ro­bert V. Le­vi­nen te­os­ta Stran­ger in the Mir­ror – The Scien­ti­fic Se­arch for the Self. Sen pää­tee­si on, et­tä ei ole ole­mas­sa mi­tään ai­toa it­seä, vaan meis­sä jo­kai­ses­sa on mo­nia puo­lia riip­pu­en sii­tä, mis­tä kat­soo.

Kos­ka Ran­ta­sen työ­hön kuu­luu niin pal­jon esi­mies­työ­tä ja joh­ta­mis­ta, hän ha­lu­aa op­pia eten­kin ih­mis­ten per­soo­nal­li­suu­teen ja vah­vuuk­siin liit­ty­vis­tä asi­ois­ta.

– Mi­nua kiin­nos­taa tosi pal­jon, mi­ten saa­daan ih­mi­sis­tä par­haat puo­let esiin ja mi­ten saa­daan ih­mi­set jak­sa­maan työs­sä ja voi­maan hy­vin.