Henkilö kuvassa

Professori Matti Tolvanen eläköityi Itä-Suomen yliopistosta vuodenvaihteessa, mutta uusi työ odotti asianajotoimistossa. Oikeustieteiden laitoksen hän jätti taakseen rauhallisin mielin. Huolta aiheuttaa tutkimusrahoituksen keskittyminen tietyille oikeudenaloille.

Julkisella puolella voi keskittyä ihmisten auttamiseen, sanoo Helsingin johtava julkinen oikeusavustaja Nina Solas-Iloniemi. Hän höllentäisi oikeusavun tulorajoja siten, että nykyistä useampi ihminen olisi oikeutettu apuun.

Ihmisoikeudet eivät saa joutua sodan uhriksi, sanoo Ukrainan kansallisen asianajajaliiton varapuheenjohtaja Valentyn Gvozdiy.

Markku Fredman aloitti elokuussa Helsingin yliopiston työelämäprofessorina. Hän toivoo innostavansa nuoria juristeja asianajajaoikeuden pariin.

Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson haluaisi kirjauksen asianajajista, asianajajayhteisöstä ja asianajosalaisuudesta perustuslakiin. Lisäksi hän haluaa edistää oikeudenhoidon digitalisaatiota.

Gabrielle Dannberg listaa suurimmat muutokset, jotka vaikuttavat asianajoalaan nyt ja tulevaisuudessa.

Korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen patistaa oikeuselämän ammattilaisia tiiviimmin saman pöydän ääreen. ”Meidän pitää lähivuosina tehdä nykäisy parempaan”, hän sanoo.

Asianajaja Martina Kronström on tullut tunnetuksi edustaessaan maalittamisen kohteeksi joutuneita toimittajia. Lainsäädännössä ja oikeusistuimien osaamisessa olisi tällä alueella hänen mielestään paljon korjattavaa, sillä maalittaminen uhkaa jo demokratiaa ja oikeusvaltion toimintaa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen presidentin Róbert Spanón mukaan asianajajilla on kriittinen rooli siinä, että Euroopan ihmisoikeussopimus toteutuu ruohonjuuritasolta ylöspäin.

Ukrainalainen asianajaja Kateryna Shapran saapui maaliskuun alussa Suomeen mukanaan vain matkalaukku ja Harvey-koira. Hän toivoo palaavansa mahdollisimman pian kotiin rakentamaan uutta Ukrainaa.

Entinen oikeusministeri Tuija Brax edistää oikeusvaltiotyötä kehittyvissä maissa. Hän löytää maailmalta onnistumisia, jotka motivoivat jatkamaan työtä silloin, kun oikeusvaltiot horjuvat ja murtuvat.

Syyttäjät painivat paitsi työruuhkan, myös lisääntyneen häirinnän ja vihapalautteen kanssa. Niistä on myös valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen saanut osansa, erityisesti Päivi Räsäsen tapauksen yhteydessä.

Viron pääministeri Kaja Kallas hyppäsi hallituskriisin jälkeen johtamaan maata läpi koronakriisin. Asianajajataustasta hän uskoo olevan politiikassa sekä hyötyä että haittaa.

Asianajaja Kaarle Gummerus ei epäröi puolustaa raskaistakaan rikoksista syytettyjä. Hänen mielestään Suomen oikeusjärjestelmä kärsii etenkin esitutkinnan eli poliisin resurssipulasta. Toinen pulma on oikeusavun liian korkea kynnys.

Amnestyn Frank Johansson pitää isoja globaaleja trendejä ilmastokriisistä digitalisaatioon ihmisoikeuskysymyksinä. Suomessakin on suuria rakenteellisia ongelmia, jotka pitää kohdata, hän sanoo.

Alibi-lehden linjana on löytää juttuja, jotka kiinnostava lukijaa, päätoimittaja Mika Lahtonen sanoo. True crime -villitystä hän pitää uhkana lehdelleen.

Asianajajaliitto saa Niko Jakobssonista pääsihteerin, joka on omistautunut digitalisaation edistämiselle ja asianajajan aseman puolustamiselle.