Hakutulokset haulle: valvonta

Asianajaja ei saa ilman erityistä syytä ryhtyä ­oikeudellisiin toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle ­asiakkaansa vaatimuksia ja varaamatta mahdollisuutta asian sovinnolliseen ­selvittämiseen. ­Valvontalautakunta arvioi erityisen syyn olemassaoloa tapauskohtaisesti, mistä ohessa tuoreimpia ratkaisuja.

Liiton hallitus voi siirtää valvontalautakunnalle myös esimerkiksi julkisuudessa tai sosiaalisessa mediassa tietoonsa tulleen asian.

Viranomaisen käynnistämä asia käsitellään ja ratkaistaan samassa menettelyssä kuin esimerkiksi avustajan asiakkaan tai vastapuolen tekemä kantelu.

Esteellisyyskysymykset ovat jatkuvasti esillä asianajajan arjessa. Apua esteellisyystilanteiden arviointiin voi hakea muun muassa seuraavista ratkaisuista.

Asianajajien valvonta jakautuu Asianajajaliiton toimiston ja hallituksen yleisvalvontaan sekä Asianajajaliiton alaisuudessa itsenäisesti toimivan valvontalautakunnan erityisvalvontaan kanteluasioissa. Asianajajien itsesääntelyn toimivuus edellyttää näiden valvontaroolien kehittämistä ja riittävää resursointia.

Kaisa Marttinen aloittaa valvontayksikön päällikön sijaisuuden syksyllä 2021. Hän kertoo, että hihoja on jo kääritty valvontalautakunnan ja -yksikön toimintaa koskevien lainsäädännön uudistustarpeiden kartoittamiseksi.

Viime vuosina on perustettu useita tiettyihin erikoisaloihin keskittyviä asianajotoimistoja. Neljän boutique-toimiston edustajat kertovat, millaiset toimeksiannot ja kysymykset heidän työpöydillään nyt korostuvat.

Valvontalautakunnan täysistunnossa ratkaistiin vuonna 2025 yhteensä 11 valvonta-asiaa. Ankarin seuraamus eli erottaminen Suomen Asianajajien jäsenyydestä annettiin viidessä tapauksessa, joista neljä koski samaa asianajajaa, joka oli eronnut ennen ratkaisun antamista. Kolmelle asianajajalle määrättiin seuraamusmaksut, joiden suuruus vaihteli 1 000 ja 10 000 euron välillä, ja oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle esitettiin 2 000 euron suuruisen…

Henri Halila puolusti helmikuussa 2026 ylimmällä arvosanalla hyväksyttyä väitöskirjaansa ”Esteellisyys modernissa asianajotoiminnassa”. Hän tutki aihetta myös pro gradu -työssään, jolle myönnettiin Suomen Asianajajaliiton Säätiön ensimmäinen pro gradu -palkinto vuonna 2021.

Valvontalautakunta on hiljattain arvioinut luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien kielenkäyttöä ja sananvapautta eri ratkaisuissa. Luvan saaneille oikeudenkäyntiavustajille laissa säädetyt velvollisuudet rajoittavat osaltaan heidän sananvapauttaan vastaavasti kuin hyvä asianajajatapa asettaa rajoituksia asianajajan sananvapaudelle.