Teksti Tero Ikäheimonen // Kuva Tähtikuviot/Magi
Asianajajaliiton puheenjohtaja Pekka Sirviö julisti Advokaatin ensimmäisessä pääkirjoituksessa uuden aikakauden alkaneeksi.
Advokaatti-lehden ensimmäinen numero ilmestyi keväällä 1996. Pääkirjoituksessa liiton puheenjohtaja Pekka Sirviö totesi, että lehden myötä Asianajajaliiton tiedotuspolitiikassa on aloitettu ”uusi, nykyaikaisempi ja jäsenkuntaa paremmin palveleva kausi”.
Paluuta vanhaan ei Sirviön mukaan enää ollut.
Järjestölehden perustamisen taustalla vaikutti joulukuussa 1993 toteutunut alioikeusuudistus, jonka myötä entisten raastuvan- ja kihlakunnanoikeuksien tilalle saatiin nykyisin tutut käräjäoikeudet. Myös riita-asioiden, ja myöhemmin vuonna 1997 myös rikosasioiden, käsittely laitettiin samalla kertaa uusiksi.
Asianajajien työhön alioikeusuudistus vaikutti merkittävästi. Advokaatin ensimmäisessä numerossa Asianajajaliiton ensimmäinen pääsihteeri Olli Tarkka kirjoitti, että harva uudistus on vaikuttanut minkään ammattikunnan työrutiineihin yhtä paljon kuin alioikeusuudistus asianajajien työhön. Uudistuksen myötä asianajajat viettivät paljon aikaisempaa -vähemmän aikaa ”roikkumalla käräjillä”, kuten Tarkka kuvaa.
Syntyi tarve uudenlaiselle kanavalle viestiä ja herättää keskustelua asianajajakunnan keskuudessa, kun päivittäinen rupattelu ja spontaanit tapaamiset vähenivät.
Heti ensimmäinen numero sisälsi painavaa asiaa palkkioriita-asiain välimiesmenettelystä sekä syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikuluista. Pitkässä artikkelissa opastettiin asianajajia viestintätaitojen saloihin.
– Asiakkaan asioiden hyvä hoito tarkoittaa, että hänelle selitetään muiden muassa terminologia, prosessin vaiheet ja esimerkiksi todistajakuulusteluun liittyvät erityisseikat. Tärkeää on myös selittää, miksi en puhunut, vaikka puheenjohtaja tarjosi puhumisen mahdollisuutta, Tampereen yliopiston puheopin laitoksen lehtori Tuula-Riitta Välikoski ohjeisti asianajajia ajattomin sanoin.
Suhteellisen tuore lisäys viestintäkanaviin, internet, oli lehdessä näyttävästi esillä. Syytä tietoiskuun oli, sillä alkuvuodesta 1996 vain 15 prosenttia suomalaisista oli itse kokeillut internetiä.
Asianajaja Markku Fredmanin kirjoittamassa artikkelissa kerrottiin internetin hyödyistä asian-ajajalle. Fredmanin mukaan asianajajan kannalta parhaat tiedot saa eduskunnan sivuilta, mutta ”kaikkia kiinnostavia” palveluita ovat myös Finnairin ja muun julkisen liikenteen aikataulut sekä Iltalehden ja MTV3:n uutisten sähköiset muodot – nekin päteviä vinkkejä edelleen.
Advokaatin ensimmäisen numeron ilmestyessä vasta neljällä suomalaisella asianajotoimistolla oli omat kotisivut. Jutun yhteydessä mainittiin, että Asianajajaliitto valmistelee omia kotisivujaan ”vastapainoksi kaupallisille hakemistopalveluille”.
Arkisto