Fokus

Asianajotoimiston osakkuus on monen nuoren juristin päämäärä. Vastuu liiketoiminnasta ja työyhteisöstä tuo uuden näkökulman työhön. Kuka sopii osakkaaksi?

Uhrimäärältään Suomen rikoshistorian laajin juttu eteni marraskuussa käräjille. Uhrien määrä, yli 33 000, on suurempi kuin vaikkapa Forssan asukasluku.

Luovan tekoälyn nopeat harppaukset ovat nostaneet uutta intoa vanhaan aiheeseen: olisikohan nyt pitkään puhutun työn murroksen aika.

Mikä on asianajaja? Miten se eroaa juristista? Entä Asianajajaliitto? Mikä sen tarkoitus ja tehtävät ovat? Asianajajiin liittyy paljon väärinkäsityksiä ja Advokaatti vastaa niistä muutamaan yleisimpään.

Asianajajilla on vuosittainen velvollisuus täydennyskouluttautumiseen. Juridisen osaamisen lisäksi on tarvetta kehittää monia muitakin taitoja.

Britanniassa ja Norjassa asianajajat ovat lakkoilleet oikeusapupalkkioiden heikon tason vuoksi. Englannissa ja Walesissa saatiin korotus. Norjassa vasta perustettiin komitea palkkiotasoa suosittamaan.

Torstai 24. helmikuuta oli iso shokki maailmalle. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, tunnelma oli järkyttynyt myös asianajotoimisto Boreniuksen Pietarin-toimistolla. Hyökkäys Ukrainaan sai lukuisat ulkomaiset yritykset lähtemään Venäjältä. Myös asianajotoimistot joutuivat päättämään, voiko hyökkäyssotaa käyvässä maassa enää toimia. Boreniuksen 25 työntekijää kuuluivat Venäjän koulutettuun avarakatseiseen väestönosaan, joka oli tottunut matkustelemaan. He olivat paitsi järkyttyneitä Putinin aloittamasta sodasta, myös huolissaan omasta tulevaisuudestaan. Heidän horisonttinsa muuttui kerralla. Myös heidän työnsä tulevaisuus oli yhtäkkiä epävarma.

Asianajajaliiton oikeusturvaohjelma esittää keinoja korjata oikeusvaltion ongelmia. Jokaisella pitää olla todellinen mahdollisuus saada asiansa käsitellyksi oikeudessa. Advokaatti kysyi näkemyksiä oikeusturvaohjelmasta useilta asiantuntijoilta. Yksi heistä on Sanomien palkittu toimittaja Paavo Teittinen, joka on kirjoittanut lukuisista yhteiskunnan epäkohdista: turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ongelmista, pimeistä työmarkkinoista, työntekijöiden riistosta ja ihmiskaupasta.

Asianajajat ovat lojaaleja päämiehilleen ja toimivat asiallisesti oikeudessa, kertoivat tuomarit kyselyssä. Eniten kritiikkiä asianajajat saivat turhasta todistelusta, jota esitetään varmuuden vuoksi. Viimeksi vastaava kysely tehtiin vuoden 2013 alussa. Silloin kyselyn teki Helsingin Asianajajayhdistys ja se kohdistettiin vain Helsingin hovioikeuspiiriin. Nyt kysely laajeni valtakunnalliseksi.

Hovioikeuskäsittely uudistuu vuoden 2023 alkuun mennessä. Keskeisenä muutoksena todistajien kertomukset videoidaan käräjäoikeudessa, eikä henkilöitä kuulla hovioikeudessa uudelleen ilman erityistä syytä. Suullinen todistelu hovioikeudessa siis korvataan tallenteilla. Uudistuksella on suuri vaikutus paitsi asianosaisten kokemukseen muutoksenhausta, myös asianajajien ja muiden avustajien työhön. Advokaatin haastattelemat asiantuntijat löysivät uudistuksesta paljon hyvää, mutta myös kritisoitavaa.

Hallituksen uudessa budjetissa ei tullut lisää rahaa tuomioistuimille. Voisiko pitkiksi venyviä käsittelyaikoja lyhentää uudistamalla työtapoja?

Asianajoalan sääntely ja valvonta ovat pinnalla Pohjoismaissa. Norjassa ja Tanskassa on puitu asianajotoimistojen omistuksen vapauttamista. Ruotsissa taas media on tarttunut sikäläisen valvontalautakunnan työhön ja ”gangsteriasianajajien” tapauksiin.

Tekoäly ei ole vienyt juristin töitä eikä mullistanut asianajoalaa. Asianajajan työn avuksi on jo kuitenkin monia työkaluja.

Poliisi voi tiedottaa esitutkinnan aikana, mutta asianajaja ei usein käytännössä voi. Onko rikosten varhainen julkisuus yksipuolista, ja voiko se vaikuttaa tuomareihin?

Vastaamon tietomurto sai monet pohtimaan, voisiko samankaltainen katastrofi tapahtua myös asianajoalalla. Totta kai voisi, ja siksi tietoturvaa on syytä yhä parantaa.