Pääkirjoitus

Nimen muuttaminen ei korjaa kaikkia valuvikoja, mutta sillä voidaan terävöittää rooliamme muiden oikeudenhoidon toimijoiden keskuudessa, kirjoittaa Niko Jakobsson.

Asianajajaliiton tehtävänä on varmistaa asianajajien itsenäisyys ja riippumattomuus, säännellä ja valvoa asianajotoimintaa, edistää asianajopalvelujen laatua sekä kehittää oikeusoloja, kirjoittaa Hanna Räihä-Mäntyharju.

Suomen Asianajajaliitto on aktiivisesti mukana asianajoalan kansainvälisessä toiminnassa. Resurssimme ovat moneen suureen liittoon verrattuna hyvin rajalliset, joten olemme pohtineet tarkasti, mihin voimavaramme panostamme. Meille läheisiä ja tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat muiden Pohjoismaiden sekä Baltian maiden liitot, joiden johto kokoontuu vuosittain keskustelemaan yhteisistä asioista. Pääsihteerit pitävät tiiviisti yhteyttä myös muina…

Asianajajaliitto on aktiivinen oikeuspoliittinen toimija. Tehtäviimme kuuluu oikeusolojen ja oikeusturvan kehittäminen, minkä vuoksi annamme lausuntoja, olemme kuultavana asiantuntijakuulemisissa ja teemme aloitteita. Tällä hetkellä oikeuspoliittisten tavoitteidemme kärjet ovat asianajajien ja asianajajalaitoksen itsenäisen ja riippumattoman aseman turvaaminen perustuslaissa, asianajajalain kokonaisuudistus, oikeusturvan saatavuuden varmistaminen muun muassa oikeusavun tulorajoja ja oikeusapupalkkiota korottamalla…

On korkea aika nostaa pää pois pensaasta. Haaste on koko toimialan yhteinen.

Kaikenlainen kouluttautuminen on tärkeää, ja meille asianajajille se on myös pakollista.

Moni kokenut asianajaja kieltäytyy hoitamasta toimeksiantoja oikeusavulla sen heikon tason vuoksi. Norjassa ja Isossa-Britanniassa tilanne on johtanut jopa asianajajien lakkoiluun.

Jatkossa muun muassa koulutukset järjestetään Mikonkadun tiloissa, joten entistä useammalla kollegalla on hyvä syy tulla käymään liiton toimistossa. 

Tämä meidän asianajajienkin on syytä muistaa: jokaisen toimeksiannon kohdalla meidän on tehtävä voitavamme, jotta asiakkaamme perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat.

Saimme mahdollisuuden keskustella etänä Ukrainan asianajajaliiton edustajien kanssa pari viikkoa sodan alkamisen jälkeen. Tilannepäivitys kollegojen tilanteesta oli pysäyttävä. Pääosa miespuolisista asianajajista on puolustamassa maataan, kun taas suurin osa naisista on joutunut pakenemaan lasten kanssa.

Asianajajatutkinnon suorittajamäärä on ollut vuosikausia korkealla, ja osallistujaennätyksiä on rikottu vuosi toisensa jälkeen. Viime vuonna saavutettiin taas uusi ennätys, kun tutkinnon suoritti 347 henkilöä. Varsinkin korona-ajan etäkäytännöt vauhdittivat jo aloitettua asianajajatutkinnon uudistusta. 

Asianajajaliitossa käydään parhaillaan keskustelua asianajoalan sääntelyn muutostarpeista. Valtuuskunta käsitteli ylimääräisessä kokouksessaan 29.10.2021 hallituksen esitystä sääntelyn uudistamiseksi. Sääntelyuudistus ei ole tipahtanut keskusteluun taivaalta, vaan se on pitkän työn ja pohdinnan tulos.

Oikeudenhoito ja sen resurssit ovat juuri tätä kirjoitettaessa keskustelun kohteena. Tuomioistuinvirasto on vaatinut merkittävää lisäresursointia, jotta tuomioistuimet pystyvät hoitamaan perustehtäväänsä sekä sen lisäksi digitalisoimaan prosesseja. Vaatimus on perusteltu.

Suomen Asianajajaliitto on mukana kansainvälisessä yhteistyössä muiden asianajajaliittojen kanssa sekä maailmanlaajuisesti IBAn että Euroopan tasolla CCBE:n piirissä. Näistä arkipäiväämme lähempänä on CCBE, ja sen toiminnasta kerrotaan tarkemmin tässä Advokaatin numerossa.

Asianajajaliiton viime vuosien suurin hanke – sekä taloudellisesti että työmäärällisesti – on kalkkiviivoilla. Liiton vanha ja vanhanaikainen jäsenrekisteri on korvautunut uudella järjestörekisterillä, joka mahdollistaa sähköisen asioinnin ja sähköisen asioiden käsittelyn.

Olemme aloittamassa liiton piirissä kolmatta juhlavuotta. Asianajajaliiton 100-vuotisjuhlavuotta vietettiin 2019, Defensor Legisin 100-vuotisjuhlavuotta 2020 ja tänä vuonna juhlimme 25-vuotiasta Advokaattia.