Liitossa tapahtuu

Helsingin seudulla asianajajan on mahdollista erikoistua hyvin pitkälle omalla oikeudenalallaan. Huolta aiheuttaa paikalleen jämähtänyt oikeusapupalkkion taso.

Valtuuskunta valitsi kesäkuussa Asianajajaliitolle uuden hallituksen ja päätti Asianajajaliiton nimen muuttamisesta vuoden 2025 alusta lähtien.

Ilmoitusvelvollisuuden tulkintaan liittyvä lain päivitystarve nousi esille, kun Helsingin hallinto-oikeus kumosi toukokuussa Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen rikemaksun määräämisestä helsinkiläisen asianajotoimiston toimitusjohtajalle rahanpesulain edellyttämien toimenpiteiden laiminlyönnistä.

Päijät-Hämeen asianajajien tulevaisuus näyttää valoisalta. Lahdessa riittää töitä ja myös nuoremman polven tekijöitä.

Pohjanmaalla vallitsee vahva yrittäjähenki, sanovat paikallisosaston aktiivit. Ruotsin kieli on syytä hallita, jos haluaa olla uskottava asianajaja länsirannikolla.

Kolme eri puolueita edustavaa kansanedustajaa esitti huhtikuussa lakialoitetta rikosuhriavustajan tehtävän perustamisesta.

Asianajajaliiton oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Asianajajat pääsevät osallistumaan oikeusolojen kehittämiseen esimerkiksi Asianajajaliiton oikeudellisten asiantuntijaryhmien ja valiokuntien kautta. Näiden luottamustehtävien haku käynnistyy toukokuun lopulla. Itse toimikausi on kaksivuotinen: 1.10.2024–30.9.2026. Asiantuntijaryhmien tehtävänä on valmistella Asianajajaliiton lausuntoja ja muita kannanottoja, ja niiden jäseniä kutsutaan esimerkiksi eduskuntaan kuultavaksi…

Puolustusministeri toi painavan viestin Asianajajapäivään.

Mitts kehottaa nuoria juristeja hankkimaan laajan elämänkokemuksen ja yleissivistyksen.

Itä-Suomen alueella asuu 400 000 ihmistä, ja töitä riittää juristeille. Kaksi paluumuuttaja-asianajajaa löysi Joensuusta työ- ja perhe-elämän välille tasapainon.

Asianajajaliitto on tavannut kuluneen syksyn aikana paljon poliittisia vaikuttajia sekä sidosryhmiä.

Lappeenranta on osoittautunut Jussi Luukolle ja Krista Vierimaalle parhaaksi mahdolliseksi paikaksi tehdä asianajajan töitä. Palstalla tutustutaan Asianajajaliiton paikallisosastoihin. Vuorossa on Kaakon osasto.

Rovaniemeläinen asianajaja, varatuomari Matti Pulkamo valmistautuu uuteen työrupeamaan. Asianajajaliiton valtuuskunta valitsi Pulkamon kokouksessaan 9. kesäkuuta liiton hallituksen jäseneksi. Hän toimi aiemmin hallituksen varajäsenenä. – Työntäyteisiä vuosia on tiedossa. Tehtävä vaatii aika paljon oman päivätyön lisäksi. Toisaalta se on varmasti antoisa tehtävä alamme näköalapaikalla, Pulkamo…

Valtuuskunta vahvisti kevätkokouksessaan muutoksia asianajajia koskeviin palkkio-ohjeisiin (B 03), tietoturvaohjeeseen (B 05.1) sekä asiakasvarojen hoitoa koskevaan ohjeeseen (B 06.1). Palkkio-ohje ja asiakasvarojen hoitoa koskeva ohje tulivat voimaan jo 1.7.2023, tietoturvaohje puolestaan on voimassa 1.1.2024 alkaen.  Palkkio-ohjeen muutos huomioi EU-tuomioistuimen 12.1.2023 antaman ratkaisun C-395/21, jossa kuluttajan…

Keski-Suomessa valtaosa asianajajista harjoittaa yleisjuridiikkaa. Yhteistyö käräjäoikeuden ja poliisin kanssa on tiivistä. Maakuntakeskus Jyväskylä houkuttelee alueelle myös nuoria asianajajia.

Jankkaamaan ei kuitenkaan kannata jäädä, hän sanoo.

Asianajaja Karoliina Partanen (kok.) valittiin eduskuntaan ­Savo-Karjalan vaalipiiristä. Helsingistä kansanedustajaksi valittiin Asianajajaliiton oikeuspoliittinen juristi Elisa Gebhard (sd.).

Kunniatohtorin arvo on yliopiston korkein tunnustus.

Poronhoitoon liittyvät asiat, luonnonvara-aiheet ja pitkät välimatkat. Tällaisia erityispiirteitä liittyy asianajajien työhön Suomen pohjoisimmassa maakunnassa. Millaista on toimia alueella, jossa kaikki tuntevat toisensa?

Asianajajaliiton valtuuskunta hyväksyi tammikuussa hallituksen esityksen muutoksista tapaohjeiden kohtaan 6.5. Tehdyt muutokset tulevat voimaan 1.6.2023. 

Oulu tarjoaa asianajajille töitä ja mahdollisuuksia erikoistua, mutta lähialueiden tulevaisuus huolettaa. Mistä löydetään työn jatkajia pienille paikkakunnille?

Asianajajapäivä järjestettiin koronapoikkeuksien jälkeen tutusti tammikuun lopussa.

Asianajajaliiton valtuuskunta hyväksyi kesäkuussa 2022 tarkennuksia asianajajien täydennyskouluttautumista koskevaan ohjeeseen (B 09) ja nämä muutokset tulivat voimaan 1.1.2023.

Advokaatti-verkkolehti sai kunniamaininnan viestinnän alan järjestön ProComin Oma Media 2022 -arviossa.

Vahva oikeudentaju innosti Castrén & ­Snellmanilla työskentelevän Sanna Husun juridiikan pariin.

Kampanja-aikana Asianajajaliitto näkyi valtakunnallisesti tv:ssä, radiossa, leffateattereissa, ulkomainoksissa, Helsingin Sanomien etusivulla ja somekanavissa.

Palstalla esitellään Asianajajaliiton ehdotuksia, joilla voitaisiin sujuvoittaa riita- ja rikosasioiden käsittelyä ja alentaa oikeudenkäyntien kustannuksia. Edelliset ehdotukset on julkaistu vuoden 2022 numeroissa. Työtapareformiin voi tutustua kokonaisuudessaan osoitteessa asianajajaliitto.fi/tyotapareformi

Palstalla esitellään Asianajajaliiton ehdotuksia, joilla ­voitaisiin sujuvoittaa riita- ja rikosasioiden käsittelyä ja alentaa oikeudenkäyntien kustannuksia. Edelliset ehdotukset on julkaistu numeroissa 1–3/2022. Työtapareformiin voi tutustua kokonaisuudessaan osoitteessa asianajajaliitto.fi/tyotapareformi

Asianajajaliitto selvitti asianajotoimistoissa työskentelevien työhyvinvointia ja koronapandemian aikaisia kokemuksia etätyöstä.

Seppä on pitänyt esillä erityisesti oikeusprosessien pitkiä kestoja sekä seksuaalirikosten uhrien asemaa. 

Toukokuussa pidetty Asianajajapäivä sai poikkeuksellisen haltioituneen vastaanoton. Yleisön hurmasi heti aamusta Viron pääministeri Kaja Kallas. Toinen hurmuri oli upea kevätsää.

Tärkeitä teemoja ovat jatkossakin alan vastuullisuus, yhdenvertaisuus, elinvoimaisuus ja kiinnostavuus sekä asianajopalveluiden valtakunnallinen saatavuus.

Palstalla esitellään Asianajajaliiton ehdotuksia, joilla ­voitaisiin sujuvoittaa riita- ja rikosasioiden käsittelyä ja alentaa oikeudenkäyntien kustannuksia. Edelliset ehdotukset on julkaistu numeroissa 1/2022 ja 2/2022. Työtapa­reformiin voi tutustua kokonaisuudessaan osoitteessa asianajajaliitto.fi/tyotapareformi

Maaliskuussa kokoontunut Asianajajaliiton valtuuskunta käsitteli ylimääräisessä sääntelykokouksessaan hallituksen asianajoalan sääntelyn uudistamiseen tähtäävää esitystä. Sääntelyuudistusta on valmisteltu usean vuoden ajan ja sitä on käsitelty edellisen kerran Advokaatissa 5/2021.

Palstalla esitellään Asianajajaliiton ehdotuksia, joilla voitaisiin sujuvoittaa riita- ja rikosasioiden käsittelyä ja alentaa oikeudenkäyntien kustannuksia. Edelliset ehdotukset (1–2) on julkaistu numerossa 1/2022. Työtapa­reformiin voi tutustua kokonaisuudessaan osoitteessa asianajajaliitto.fi/tyotapareformi

Advokaatti.fi on uudistunut! Muutostyössä olemme panostaneet erityisesti korkealaatuisiin kuviin ja kuvituksiin sekä kokonaisuutena miellyttävään ja nykyaikaiseen lukuelämykseen. Kaikki uudistustyöstä ei näy lukijalle ulospäin: yksi erittäin tärkeä osa uudistusta on ollut julkaisujärjestelmän vaihtaminen, jotta lukijakokemus olisi mahdollisimman hyvä.

Palstalla esitellään Asianajajaliiton ­ehdotuksia, joilla voitaisiin sujuvoittaa riita- ja rikosasioiden käsittelyä ja alentaa oikeudenkäyntien kustannuksia. Työtapareformiin voi tutustua kokonaisuutena osoitteessa ­asianajajaliitto.fi/tyotapareformi

Asianajajaliitto on selvittänyt alkuvuodesta valtakunnallisella kyselytutkimuksella käräjä- ja hovioikeuksien tuomareiden ja esittelijöiden sekä muun henkilökunnan mielipiteitä asianajajien toiminnasta. 

Sovittelun supersyksy -kampanja houkutteli niukasti juttuja ilmaiseen sovitteluun, mutta onnistui tuomaan esiin sovittelun hyviä puolia riidanratkaisun keinona.

Asianajajaliiton Säätiön ensimmäinen pro gradu -palkinto myönnettiin Henri Halilalle. Hänen keskeinen tutkimustuloksensa oli, että asianajotoiminnan esteellisyyttä koskevan sääntelyn muutoksiin kannattaa suhtautua harkiten.

Niki Welling toivoo valvontalautakunnan luottamustoimeltaan aitoja tulkintatilanteita, joissa ei ole itsestään selvää, miten asianajajan kuuluu toimia.

Pohjoismaisten asianajajaliittojen edustajat kokoontuivat koronatauon jälkeen elokuun lopussa yhteisten kysymysten äärelle. Asianajajaliittojen puheenjohtajat ja pääsihteerit esittelivät omien liittojensa toiminnan pääkohtia.

Asianajajaliitto on saanut oikeuden käyttää WWF Suomen Green Office -merkkiä. Sertifikaatti on osoitus siitä, että Asianajajaliiton ympäristöjärjestelmän toiminta vastaa ulkoisesti määriteltyjä kriteerejä, toimenpiteitä toteutetaan vaikuttavasti ja jatkuvaan parantamiseen on sitouduttu. WWF Green Office on WWF Suomen kehittämä ympäristöjärjestelmä, jonka avulla organisaatiot voivat pienentää työpaikkojensa hiilijalanjälkeä ja edistää luonnonvarojen järkevää käyttöä.

”Kiitos, kun tartuitte tärkeään asiaan.” ”Asioista on voitava puhua avoimesti.” ”Uskomme, että hyvinvoiva henkilöstö pystyy palvelemaan asiakkaita paremmin.” Joidenkin asianajoalan työntekijöiden ympäripyöreät työtunnit ja uupumisriski ovat olleet julkinen salaisuus – erään kuvailun mukaan ”norsu marmorilattialla” − joka nousee ajoittain esille myös julkisuudessa. Oikeus jaksaa -työhyvinvointikampanjaan tulleet kommentit kertovat, että kampanja…

Vuoden Asianajoassistentiksi valittu Maarit Virtanen nauttii itsensä haastamisesta. Uusista ilmiöistä pitää olla kiinnostunut, hän sanoo.

Diplomi-insinööri Juha Äkräs lähti asianajotoimisto Lexian hallitukseen, koska katsoo toimialan elävän mielenkiintoista murroskautta.

Jenkkisarjat vääristävät suomalaisten käsityksiä oikeuselämästä. Asianajajaliiton media-asianajajien Jussi Ikosen ja Liisa Pellisen tehtävänä  on tarjota oikeaa tietoa kansalaisille ja medialle.